TEAM QUIETUS HÖPISEE , TREENAA JA VÄLILLÄ TREENIT JOPA TUOTTAA TULOSTA. :)

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Pikkupotilas :(


Pastean tähän toisaalta meidän sairaskertomuksen: 

15.4.2012
Sattui pieni onnettomuus la-su välisenä yönä. Oltiin iltalenkillä normaalisti, ja alettiin loppulenkistä ottaa koiria kiinni, ihmeteltiin että maassa on verta hirveän kokoisia lammikoita. Samaan aikaan ihmettelen, kun Desi ei reagoi huutoon, vaan kävelee ihan mihin sattuu. Sitten saan sen kiinni ja alan tutkia sitä ja löydän ison haavan yläanturan alapuolelta. Siinä vaiheessa käsken kaverin soittaa Petralle, että tulee hakemaan, ajattelin että voidaan varmaan mennä kotiin, putsata ja sitoa haava. Sitten tarkemmalla tutkimisella huomaan, että ei tää oo ihan niin helppo juttu, vaan pyydän kaveria soittamaan numerotiedustelusta Tuhatjalan päivystyksen numeron. Koira alkaa selvästi mennä shokkiin ja tajunta laskee, yritän hillitä verenvuotoa takillani ja puhtaalla lumella. Toinen kaveri lähtee näyttämään Petralle tietä, onneksi pääsevät paikalle muutamassa minuutissa. Kannan koiran autoon, onneksi autossa on täkki, jolla yritän pitää koiraa lämpimänä ja paperipaketti, millä yritän hillitä verenvuotoa. Eläinlääkärissä onneksi hiljaista, päästään heti sisään ja koira nukutetaan. Tässä vaiheessa on paperista huolimatta jo toimenpidehuoneen lattialla verilätäkkö. Desi nukahtaa nopeasti ja pääsee tikattavaksi. Hoitaja näyttää käsienpesupaikan ja käskee mennä istumaan odotushuoneeseen, pitää muistaa kuulemma hengittää välillä, etten pyörry Koira on ihan kurassa, kun oli hetkeä aikasemmin tietenkin löytänyt kuralätäkön, missä kieriä. Hetken päästä hoitaja käy ottamassa tietoja ja kertoo, että tassussa oli todella syvä pistohaava. Jännetuppi on näkynyt haavasta, mutta sen pitäisi olla kunnossa. Terävä oli osunut isoon suoneen, minkä takia verenvuoto oli niin runsasta. Päästään aika pian lähtemään kotiin, Desi kävelee jo omin tassuin autolle. On edelleen shokissa, ja sekaisin vahvasta kipulääkkeestä, mutta kävelee hyvin. Kotona joutui pesulle, raukka makasi kyljellään kylppärin lattialle, kun pesin. Kuivauksen jälkeen makasi lattialla peiton alla mun sylissä, en voinu liikkua mihinkään, että pysyi rauhassa. Onneksi autossa sattui olemaan ea-laukku, jossa oli sidetarpeita, että sai tassun suojattua. Yön nukkui omassa sängyssään peiton alla. Aamulla ei yhtään varannut painoa, mutta ulkona reipastui sen verran, että käveli ihan hyvin. Kaveri oli koiransa käynyt rannassa katsomassa, että mikä siellä oli, mihin on voinut tassun satuttaa. Yllätys, kakkosnelosia, missä oli naulat pystyssä Tänään lähtee kiukkuista palautetta kaupungille. Pikkunoutaja on kovin reipas potilas, antaa huuhtoa haavaa ja vaihtaa siteitä. Kävelee aika hyvin kipulääkkeiden ansiosta. On varmasti kipeä, koska pääasiassa nukkuu ja on todella rauhallinen. Nyt sitten syödään kipulääkettä ja toivotaan parasta.

Nyt muutamaa viikkoa  (30.4.) myöhemmin on jo kaikki lähes normaalisti. Tassu on parantunut todella hyvin ja keskiviikkona saatiin tikitkin pois. Nyt vielä jonkin aikaa joudutaan jatkamaan rauhallisia hihnalenkkejä, että haava umpeutuu kokonaan. Meillä on hyvin malttamaton noutaja, kun metsään pitäisi pienen päästä. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti